Megafoni Lontoon G20-mielenosoituksissa

Onnistuneen poliisistrategian vuoksi G20-mielenosoitukset jäivät laimeiksi. Megafonin pyrkimys organisoida jalkapallofaneja meni mönkään. Mielenosoittajan kuolema oli surullinen juttu, mutta muuten protesteissa oli ihan kivaa.

Ennen G20-kokousta Lontoon poliisi otti käyttöön kovistelustrategian. Ihmisiä peloteltiin hyvin väkivaltaiseksi yltyvillä mielenosoituksilla ja mahdollisilla terroristi-iskuilla. Silti 400000 ihmistä osallistui torstain marssille. Kaikki sujui rauhallisesti.

Seuraava keskiviikko oli suoran toiminnan päivä. Aamulla Megafonin Lontoon asioiden kirjeenvaihtaja lähti polkemaan kohti Liverpool Streetin asemaa, joka oli poliisin eniten pelkäämän Financial Fools Day -mielenosoituksen yksi lähtöpiste. Lähellä asemaa kirjeenvaihtaja kuuli reggaen takapotkurytmin. Pian kulman takaa ilmestyi polkupyörämielenosoitus, jossa oli paljon kauniita tyttöjä. ”Anarkia saa odottaa”, kirjeenvaihtaja tuumi ja liittyi hippien joukkoon.

Pyöräily kauniilla säällä oli siistiä ja aiheutti tukoksia Lontoon keskustan liikenteeseen. Jossain vaiheessa mielenosoitus pysähtyi aukiolle, jonne alkoi valua Hare Krishnoja. Kirjeenvaihtajaa alkoi nolottaa olla tällaisessa joukossa. ”Nämä voisi kai käännyttää joogakommunisteiksi, mutta parempi poistua”, kirjeenvaihtaja kontemploi ja suuntasi kohti pahisten miekkaria.

Financial Fools Day -kulkueet päätyivät Bank of Englandin eteen. Pian poliisi blokkasi ulospääsytiet ja piiritti paikalla olleet 5000 mielenosoittajaa Smash Asem -tyyliin. Ketään ei päästetty ulos neljään tuntiin.

Megafonin kirjeenvaihtaja kulutti piiritysajan niin kuin Lontoossa aikaa kulutetaan: bongaamalla julkkiksia ja analysoimalla ihmisten tyylejä. Tuolla on protestilaulaja Billy Bragg. Tuolla menee talonvaltaaja-aktivisti ja Etelä-Lontoon vihreiden johtohahmo Shane Collins. Transvestiitit kapitalismia vastaan? Intialaiset kommunistit Adidaksen verkkareissa. Rastafari, joka selittää hirveässä pilvessä 9/11-salaliittoteoriaa. Tyyppejä McKenzien verkkareissa. Jokainen militantti ja katukulttuuria tunteva nuori tietää, että McKenzie on junttimerkki. Siviilipoliiseja vai työväenluokan nuoria Itä-Lontoosta? Kaikki rodut, ikäryhmät ja alakulttuurit olivat läsnä. ”Tämä on kai sitä moninaisuutta”, kirjeenvaihtaja pohti.

Kun ulospääsytiet avattiin, ihmiset olivat nälkäisiä, janoisia ja väsyneitä. Moni suuntasi kohti kotia, mitä poliisi oli väsytystaktiikalla tietenkin tavoitellut. Militantit lähtivät marssimaan kohti päästökaupasta vastuussa olevaa European Climate Exchangea. Matkalla Megafonin kirjeenvaihtaja näki muutaman hajoitetun ikkunan ja pankkiireja, jotka heiluttelivat parvekkeilta seteleitä ja huutelivat mielenosoittajille ”Jump, jump!”.

Militanttien ja poliisien rivistöt kohtasivat European Climate Exchangen edessä. Tönimisen ja muutamien pidätysten jälkeen oli selvää, ettei tämä johda mihinkään. Toisella puolen poliisirintamaa oli hippien Fossil Fools Day -telttamielenosoitus. Ganja ja vegaaniruoka tuoksui ja kitaranrämpyttäjiä oli kaikkialla. Kävi väsyttämään. Kirjeenvaihtaja tuumi, että paras delegoida jalkapallofanien organisointi parille kommunisteiksi kääntyneelle IT-alan huippuosaajalle ja palata takaisin illemmalla.

Illalla keskustassa oli ihan hyvät bileet. Poliisin katusulkujen takana oli muutaman sadan mielenosoittajan porukoita. Ihmiset dokailivat ja bändit soittivat kaduilla. Pientä konfliktin tynkää oli ilmassa, mutta menoa ei voi verrata Göteborgin tai Genovan mielenosoituksiin. Kun mielenosoittajat eivät liiku, on poliisin helppo pitää homma kasassa. Vain kaaos voi yllättää hierarkkisella logiikalla toimivan poliisin.

Jossakin vaiheessa Megafonin kirjeenvaihtaja kuuli, että jalisfaneja organisoivat ex-kapitalistit olivat päätyneet johonkin taidegalleriaan vetämään kokaiinia. Kirjeenvaihtajalla ei ole mitään koksua vastaan. Kommunismi tarkoittaa sitä, että väelle kuuluu kaikki, mitä luonto tuottaa ja mitä kemistit tästä kykenevät jalostamaan. Mutta vallankumous ennen päämäärätöntä huvia! Noh, Italia opettaa. Pojat ovat jo uudelleenkoulutusleirillä Padovassa.

Aamuyön tunteina kirjeenvaihtaja oli hyvin, hyvin sekaisin. Muiden mielenosoittajien kanssa kiroiltiin sitä, miten laimeaksi meno jäi. Sydänkohtaukseen kuolleelle toverille nostettiin maljoja. Miehellä oli muuten päällä pahamaineisista faneistaan tunnetun futisjoukkue Millwallin paita. Jossain vaiheessa joku teini selitti järjestelmästä, joka lähettää mielenosoittajille konfliktipaikan osoitteen aina kun jotain alkaa tapahtua. Toisena hetkenä kirjeenvaihtaja tasapainoili pankkialalla työskentelevän tyypin kanssa Thamesin tulvamuurien päällä.

Mitä tästä seikkailusta on sitten opittava? Ainakin se, että poliisien taktiikka on kehittyneempää kuin 2000-luvun taitteen mielenosoituksissa. Yleinen trendi joukkojen hallinnoinnissa näyttää olevan, että  ihmiset eristetään, minkä jälkeen anarkistien annetaan hajoittaa joku yksittäinen kohde. Näin myös Euroopan sosiaalifoorumissa Malmössä. Olisi ollut paljon siistimpää pyöräillä ympäri kaupunkia ja olla haitaksi liikenteelle kuin istua eristyksessä.

Poliittiselta kannalta on hyvä, että mielenosoittajat kohdistivat aggressionsa pankkeihin. Talouskriisi johtuu osittain siitä, että pankit antoivat lainoja liian helposti. Tänä päivänä Iso-Britanniassa 97 prosenttia rahasta syntyy yksityisissä pankeissa, joiden perimmäinen tarkoitus on ottaa riskejä ja tehdä voittoa. Näin ei tarvitse olla. Itse asiassa yksityisiä pankkeja ei tarvita lainkaan. Jos rahaa tuottaisivat valtio tai yhteisöt, ympäristö- ja talouskriisin kaltaisia ongelmia olisi helpompi hallinnoida. Bankers are wankers!

Megafoni G20-suurmielenosoituksessa torstaina 28.3.2009