Random header image... Refresh for more!

Campus Commune

by megafoni

Lauri Lahikainen & Antti Ronkainen

Uuden yliopistolain vastustuksesta syntynyt yliopistoliike on toiminut valtakunnallisesti alkuvuoden ajan. Nyt on kuitenkin tarkemman reflektion aika. Uskomme, että liike kehittyy dokumentoimalla, tutkimalla ja jakamalla yhdessä onnistumisiaan, epäonnistumisiaan ja kokemuksiaan.

Yliopistoliike on osallistunut aktiivisesti keskusteluun yliopistojen nykytilasta ja tulevaisuudesta esimerkiksi valtaamalla yliopistoja, järjestämällä mielenosoituksia, seminaareja ja paneelikeskusteluja sekä kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, pamfletteja, manifesteja ja yhteiskunnallisia analyyseja. Yliopistoliike on synnyttänyt spontaanisti uusia organisoitumisen muotoja ohi ainejärjestöjen, ylioppilaskuntien ja yliopistojen sisäisten päätöksentekoelimien. Nämä organisaatiot ovat syntyneet sen muotoisiksi, mikä on tuntunut toimijoiden halujen, tarpeiden ja objektiivisten olosuhteiden perusteella loogiselta.

Lähtökohdan yliopistoliikkeiden kaltaisten spontaanien yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimukseen tarjoaa työläistutkimus. Kuuluisin esimerkki työläistutkimuksesta on Marxin La Revue socialistelle vuonna 1880 laatima kysely ranskalaisen proletariaatin olosuhteista. Marxin tutkimus oli irtiotto perinteisestä työnsosiologisesta tutkimuksesta, sillä kysymyspatteristolla pyrittiin pelkän informaation mekaanisen keräämiseen sijaan myös aktivoimaan tutkimuskohteita ajattelemaan ja kyseenalaistamaan oma yhteiskunnallinen todellisuutensa.

Työläistutkimuksen pyrkimyksenä on aktivoida tutkimusasetelmaa ”yhteistutkimukseksi” niin, että perinteinen jako tutkija-subjektin ja tutkimuskohde-objektin välillä murenee. Tavoitteena on yhdessä tutkittavien kanssa lisätä tietoisuutta ja toimintamahdollisuuksia. ”Neutraaleissa” normaalitieteissä kysymys tämänkaltaisesta aktiivisesta pyrkimyksestä yhteiskunnalliseen muutokseen sivuutetaan, samoin kuin kysymys siitä, palveleeko tutkimus yhteiskunnallisia valtasuhteita. Alistussuhteiden uusintamisen sijaan työläistutkimuksen pyrkimyksenä on, että tutkimuskohteet/tutkijat saisivat tutkimuksesta sellaista konkreettista ymmärrystä ja tietoa, joka auttaisi heitä näkemään ja tunnistamaan mahdollisia toiminnan malleja joilla parantaa omia elinolosuhteitaan ja yhteiskunnallista asemaansa.

Campus commune -tutkimuksessa pyritään niin ikään tutkimuksen näennäisen neutraliteetin sijaan tarkoitushakuisesti lisäämään yliopistoliikkeen itseymmärrystä ja sitä kautta toiminnan jatkuvuutta entistäkin aktiivisemmin ja vaikuttavammin. Vaikka lähtökohtamme on kysely, pyrimme jaetun itsereflektion kautta vastaavankaltaiseen kehitykseen. Vastauksia kyselyyn ei ole tarkoitus kerätä yksittäisiltä toimijoilta ja tuottaa näin esimerkiksi tilastollista tietoa. Sen sijaan olemme pyytäneet liikkeen verkostoja muodostamaan vastauksensa kollektiivisesti. Näillä organisaatioilla on meille samanlainen merkitys kuin Pariisin kommuunilla oli Marxille.



OPISKELIJALIIKEKYSELY

Tällä kyselylomakkeella haluamme kartoittaa uuden opiskelijaliikkeen tilannetta. Tarkoituksena on luoda yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin, sekä jakaa kokemuksia ja vinkkejä organisoitumisen ja toiminnan muodoista. Uskomme myös, että näiden kysymysten pohtiminen lisää yliopistoliikkeen itseymmärrystä. Kysely on lähetetty valtakunnallisesti kaikkiin suomalaisiin kaupunkeihin, joissa yliopistotoimintaa on esiintynyt sekä kansainvälisille opiskelijaliikkeille.

Ryhmät voivat toki itse päättää, miten vastaavat kysymyksiin, mutta ehdotamme, että kyselylomakkeen täyttämiseen ja vastauksista keskustelemiseen käytettäisiin noin 20-40 minuuttia jossakin kokouksessanne. Vastaukset voivat olla ranskalaisin viivoin.

Jos vastauksissanne on joitakin asioita, jotka haluatte kertoa muille aktiiveille, mutta ette halua niitä julkiseen levitykseen, merkitkää nämä kohdat vastauksistanne hakasulkuihin. Vastausten pohjalta työstetään yksi tai useampia artikkeleita, jotka julkaistaan mahdollisuuksien mukaan eri medioissa. Vastauksien pohjalta koottava aineisto tulee olemaan vapaasti eri kaupunkien toimintaryhmien käytössä.

LIIKKEEN LÄHTÖKOHDAT
  1. Milloin ja miten organisoituminen ja toiminta alkoivat?
  2. Mikä toimintaanne motivoi? Mikä sai teidät liikkeelle ja mikä saa jatkamaan?
  3. Minkälaista toimintaa olette järjestäneet, esim. tempaukset, lukupiirit, kirjoittaminen jne.?
  4. Millainen suhde liikkeellä on ollut opiskelijoiden edustuksellisiin elimiin kuten ylioppilaskuntaan? Miksi liike ei ole järjestäytynyt näitä kanavia pitkin?

ORGANISOITUMINEN
  1. Minkälaisia suhteita ryhmällenne on muihin yhteiskunnallisiin toimijoihin/järjestöihin/puolueisiin/liikkeisiin?
  2. Minkälaisia organisoitumisen muotoja olette kokeilleet?
  3. Mikä organisoitumisessa on onnistunut ja vastaavasti ei ole onnistunut?
  4. Minkälainen liikkeen kokoonpano on ollut? Minkälaisessa määräsuhteessa liikkeessä on henkilökunnan jäseniä ja opiskelijoita? Onko opiskelija/henkilökunta-status näkynyt toiminnassa, toimien jaossa tms.?
  5. Oletteko organisoituessanne joutuneet kohtaamaan eroja tai ristiriitoja liikkeessä toimivien opiskelijoiden ja muiden  yliopistolaisten asemien välillä? Miten olette yrittäneet ylittää näitä?

MITÄ ON TEHTÄVÄ?
  1. Mikä on mielestänne olennaisinta uudessa yliopistoliikkeessä?
  2. Mitä seuraavaksi on tehtävä?
  3. Minkälaisena näette liikkeen tulevaisuuden?

Kyselyyn voi vastata ja sitä voi kommentoida sähköpostiosoitteeseen campuscommune(at)gmail.com
Viitteet:

Marta Malo de Molina: Työläistutkimus ja yhteistutkimus. http://megafoni.kulma.net/index.php?art=370

0 comments

There are no comments yet...

Kick things off by filling out the form below.

Leave a Comment