Category — 2010/02

Edellisen numeromme teemana oli vasemmisto. Sen loogisena jatkeena tämän julkaisun teemana on oikeisto. Tunne vihollisesi.

Sisällys:

• Pääkirjoitus: Megafonin yksi askel oikealle
• Miika Kabata & Antti Ronkainen: Talouspopulismin ABC
• Markus Termonen: Vihan päivät
• Kalle Seppä: Taantumus! Radikaali oikeistolainen traditio
• Katariina Mäkinen: Miesliike nyt?
• Miika Kabata & Antti Ronkainen: Enemmän rahaa, vähemmän porvareita
• Petter Nilsson: Mitä liberaaleille tapahtui?
• Tamas Matekovits: Pääoman tuolle puolen
• Jukka Peltokoski: Työläisyrittäjä ja uusi osuuskuntaliike

Ingressejä voit selata alta.

Edellinen numeromme oli omistettu vasemmistolle – ja vasemmiston kriisille. Kriisin syiksi määritimme esimerkiksi luokka-analyysin hylkäämisen, talouspoliittisen osaamisen puutteen, keskittymisen abstrakteihin arvoihin materiaalisten etujen kustannuksella, politiikan pelkistämisen parlamentarismiksi, oman ympäristöpoliittisen linjan puutteen sekä eritoten sen, että puoluevasemmiston suhde yhteiskunnallisiin liikkeisiin on katkennut. Lisäksi voimme nimetä vielä yhden syyn nimittäin politiikan käsittämisen pelkästään hallinnoinniksi, yhteisten asioiden hoitamiseksi. Konsensuspolitiikan ja positiivisten vibojen nimissä on unohdettu, että politiikassa on kysymys myös, ja ennen kaikkea, konfliktista. On aika siirtyä vasemmiston kriisin märehtimisestä tutkimaan vihollista. [Read more →]

Miika Kabata & Antti Ronkainen

PerusSuomalainen-lehden päätoimittaja Harri Lindell pani lusikkansa kriisisoppaan ja arvioi talouskriisin syitä ja seurauksia elokuun PerusSuomalainen-lehdessä (Talouskriisien syyt ja seuraukset, PerusSuomalainen 10/2010). Lindellin pääkirjoitus lienee hyväntahtoista ymmärtää perussuomalaisen talouspopulismin virallisinta kärkeä edustavana kannanottona. [Read more →]

Markus Termonen

Viha on nyt pinnalla. Tietyt aiheet – erityisesti maahanmuutto ja seksuaalivähemmistöt – herättävät tunteita, joista yksi tärkeimmistä on viha. Samalla juridisessa valmistelutyössä korostetaan viharikosten ongelmaa.* Kyse ei ole niinkään vihan näkyvyydestä yhteiskunnallisessa keskustelussa, vaan pikemminkin vihan läsnäolo osoittaa keskustelun mahdottomuuden osapuolten ollessa hyvin etäällä toisistaan. Tätä kuvastaa sekin, että ei ole olemassa yksimielisyyttä edes siitä, onko “viha” oikea nimitys.

[Read more →]

Kalle Seppä

Voittajien ikonografia palautuu aina hetkeen, jolloin toisen maailmansodan päätöshetkillä keskitysleirien portit avautuvat ja vapautus saapuu. Mustavalkoiset kuvat juoksevat nopeina: sätkynukkemaisista sotilasmarsseista kirjarovioihin, hysteerisistä puheista massoille aina viimeiseen bunkkeriin. Sitten raunioita ja ruumiskasoja. Ihmisiä ja raunioita. Ihmiset ja rauniot on myös Julius Evolan teoksen nimi. Siinä hän kuvaa ihmisen tilaa modernissa. Tilaa, jossa kaikki kosketus menneisyyteen ja traditioon on menetetty. Radikaali oikeistolainen mytologia viittaa usein alkuperään, traditioon ja menetettyyn sakraaliseen kosketukseen. Perikato on eräänlainen vakio-olettamus radikaalissa oikeistolaisessa traditiossa, kuten Hannah Arendt kirjoittaa.

[Read more →]

Katariina Mäkinen

Ei ole aivan selvää, mitä miesliike Suomessa tarkoittaa. Tosiasiallisesti ei ole olemassa yhtä yhtenäistä miesliikettä, pikemminkin erilaisten toimijoiden tuottamaa liikehdintää erilaisissa yhteyksissä. Viimeisen parin vuoden aikana “miesasia” on noussut voimakkaasti esille mediassa (viimeisimpänä Ylen ohjelmasarja Suoraa puhetta), ja esimerkiksi puolueissa on perustettu miespoliittisia toimintayksiköitä ja eduskunnassa miesverkosto. Erilaiset miesliikkeen osaksi mielletyt toimijat (tutkijat, psykologit, poliitikot, blogistit) ovat kuitenkin usein keskenään eri mieltä “miestoiminnan” tavoitteista ja keinoista [1]. Kaikki eivät myöskään identifioidu miestoimijoiksi mutta siitä huolimatta jollakin tavoin osallistuvat miestoiminnan tuottamiseen. [Read more →]

Miika Kabata & Antti Ronkainen

Pääomat loppuunmyyvät Saksassa, Marxism 2010 keräsi Lontoon kesän konferensseista eniten kävijöitä ja Dalai Lama julistautui marxilaiseksi. Eikä aikaakaan, kun tämä outo sattumusten sarja sai jatkoa. EK:n tuoreessa Prima-lehdessä (5/2010, s. 75) Wahlroos intoutui kommentoimaan sivun verran Marxin arvoteoriaa otsikolla Marxismi oli taloustieteenä kuollut jo syntyessään. [Read more →]

Petter Nilsson

Käännös: Dan Koivulaakso

Tämä teksti jäljittää kahta tämänhetkisen oikeiston kehityskulkua, toisaalta klassisten liberaalien haalistumista ja toisaalta populistisen oikeiston fasistisia tendenssejä. Molemmat kehityssuunnat ovat seurausta koko poliittisen kentän siirtymästä oikealle. Vaikka en tässä valitettavasti pysty avaamaan politiikan oikeistolaistumista yksityiskohtaisesti, on tärkeää, että emme vaivu idealismiin. Tällä tarkoitan, että siirtymää ei ole tapahtunut irrallaan ympäröivistä olosuhteista, eikä sitä voi myöskään tarkastella ainoastaan ideologian kautta.

[Read more →]

Tamas Matekovits

Pääomaa ja sen ohjaamaa tuotantojärjestelmää – joka ei yksinkertaisesti toimi maailman väestön enemmistön näkökulmasta – pelastetaan jälleen kerran voimia säästämättä. Poliittisen yksipuoluejärjestelmämme oikeiston kaikki siivet ovat keränneet voimansa saadakseen omilla mittapuillaankin epäonnistuneen järjestelmän taas toimimaan. Yleinen totuus kuuluu, ettei pääoman hallitsemalle tuotantojärjestelmälle ole vaihtoehtoa. Kuitenkin tilanteessa, jossa pääomajärjestelmän jokainen sovellus on yksi toisensa jälkeen ajautunut umpikujaan, on syytä palata marxilaisten peruskysymysten äärelle ja kyseenalaistaa pääoman soveltuvuus ihmiselämän hallintaan. Tässä tekstissä matkaamme unkarilaissyntyisen marxilaisen filosofin István Mészárosin mukana pääoman tuolle puolen. [Read more →]

Jukka Peltokoski

Artikkelini poikkeaa muista tässä julkaistavan numeron teksteistä sikäli, ettei se analysoi oikeistoa, vaan osoittaa, että yrittäjyys, perioikeistolainen teema, on tietyin ehdoin täysin proletaarinen aihe. Meidän tulee tutkia poliittisesti työn yritttäjämäistymisen ja uuden yrittäjyyden muotoja. Tämä tulee tehdä työväen autonomian termein. [Read more →]