Category — Julkaisut

Miika Kabata & Antti Ronkainen

Pääomat loppuunmyyvät Saksassa, Marxism 2010 keräsi Lontoon kesän konferensseista eniten kävijöitä ja Dalai Lama julistautui marxilaiseksi. Eikä aikaakaan, kun tämä outo sattumusten sarja sai jatkoa. EK:n tuoreessa Prima-lehdessä (5/2010, s. 75) Wahlroos intoutui kommentoimaan sivun verran Marxin arvoteoriaa otsikolla Marxismi oli taloustieteenä kuollut jo syntyessään. [Read more →]

Petter Nilsson

Käännös: Dan Koivulaakso

Tämä teksti jäljittää kahta tämänhetkisen oikeiston kehityskulkua, toisaalta klassisten liberaalien haalistumista ja toisaalta populistisen oikeiston fasistisia tendenssejä. Molemmat kehityssuunnat ovat seurausta koko poliittisen kentän siirtymästä oikealle. Vaikka en tässä valitettavasti pysty avaamaan politiikan oikeistolaistumista yksityiskohtaisesti, on tärkeää, että emme vaivu idealismiin. Tällä tarkoitan, että siirtymää ei ole tapahtunut irrallaan ympäröivistä olosuhteista, eikä sitä voi myöskään tarkastella ainoastaan ideologian kautta.

[Read more →]

Tamas Matekovits

Pääomaa ja sen ohjaamaa tuotantojärjestelmää – joka ei yksinkertaisesti toimi maailman väestön enemmistön näkökulmasta – pelastetaan jälleen kerran voimia säästämättä. Poliittisen yksipuoluejärjestelmämme oikeiston kaikki siivet ovat keränneet voimansa saadakseen omilla mittapuillaankin epäonnistuneen järjestelmän taas toimimaan. Yleinen totuus kuuluu, ettei pääoman hallitsemalle tuotantojärjestelmälle ole vaihtoehtoa. Kuitenkin tilanteessa, jossa pääomajärjestelmän jokainen sovellus on yksi toisensa jälkeen ajautunut umpikujaan, on syytä palata marxilaisten peruskysymysten äärelle ja kyseenalaistaa pääoman soveltuvuus ihmiselämän hallintaan. Tässä tekstissä matkaamme unkarilaissyntyisen marxilaisen filosofin István Mészárosin mukana pääoman tuolle puolen. [Read more →]

Jukka Peltokoski

Artikkelini poikkeaa muista tässä julkaistavan numeron teksteistä sikäli, ettei se analysoi oikeistoa, vaan osoittaa, että yrittäjyys, perioikeistolainen teema, on tietyin ehdoin täysin proletaarinen aihe. Meidän tulee tutkia poliittisesti työn yritttäjämäistymisen ja uuden yrittäjyyden muotoja. Tämä tulee tehdä työväen autonomian termein. [Read more →]

Vasemmisto on uusiutumisen tilassa. Sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla haetaan uusia linjauksia 2000-luvun työväenliikkeelle. Megafoni kantaa kortensa kekoon esittelemällä kavalkadin yhteiskunnallisia arvioita ja aloitteita ajatellen erityisesti poliittisen vasemmiston ja työväenliikkeeen tulevaisuutta. Fokuksena on tässä kuussa 20 vuotta täyttävä Vasemmistoliitto.

Sisällys:

• Pääkirjoitus: Megafoni harmaana eminenssinä
• Jiri Sironen: Joukkoliikkeet, demokratia ja puolueiden kriisi
• Kalle Seppä: Uutta ja vanhaa
• Markus Termonen: Vihreitä kritisoivat ovat oikeassa väärästä syystä
• Mario Tronti: Luokka ja puolue
• Katariina Mäkinen: Riikka Taavetin haastattelu: Sosialistinen feminismi 70-luvulla ja nyt
• Jouko Kajanoja: Kohti kansalaispalkkaa ja perustuloa
• Tero Toivanen: Kamppailu kaupungista
• Anna Kontula & Tomi Kuhanen: Vasemmistoliiton sukupolvet
• Teppo Eskelinen: Taloudesta ja työstä
• Juho Lindman: Vasemmistolainen tietoyhteiskunta: Eteenpäin EVA:n johdattamalla tiellä
• Tere Vadén: Öljy – ensimmäiset vuodet huipun jälkeen
• Laura Tuominen ja Elina Turunen: Degrowth-talous: mitä se on ja millaista tuotantoa se voisi tarkoittaa?
• Jukka Peltokoski: Ekososialismi tai barbaria
• Jukka Peltokoski: Mitä on ekososialismi?
• Lauri Lahikainen: Syyttäminen
• Mikko Jakonen: Sydän on vasemmalla
• Antti Ronkainen: Zizek – Politiikkaa, idiootti

>> Lataa lehti PDF:nä

>> Ingressejä voit selata alta

Aloitamme tälläkin kertaa kommentoimalla kommentteja, joita meihin on kohdistettu. Niistä ylitse muiden on esitys, että Megafoni olisi muuttunut ”harmaaksi”. Onko kyse totuudesta vai värisokeudesta?

[Read more →]

Jiri Sironen

”Järjestöstä oli kehittynyt pienoisvaltio, jolla oli oma byrokraattinen organisaatio ja hierarkian huipulla keskitetty päätöksenteko ja jonka toiminnan painopiste oli parlamentissa. Vaikka painopiste siirtyikin lähinnä vaalien alla vaalipiireihin, johto etääntyi perustasosta. Vallankumouksellinen fraseologia säilyi ohjelmissa, mutta puolueen tosiasiallinen toiminta oli pääasiassa toimitsijoiden tekemää palkkatyötä … työväenliikkeestä muodostui poliittisesti opportunistinen ja reformistinen järjestö, joka tukahdutti eriävät ja kriittiset mielipiteet. Johtajat käyttivät puolueorganisaatiota oman valta-asemansa säilyttämiseksi ja lujittamiseksi … Asemien säilyttäminen käy harvainvaltaiseksi muotoutuneelle puoluejohdolle tärkeämmäksi kuin eteenpäin meno, tärkeämmäksi kuin päämäärä, vallankumous.”

[Read more →]

Kalle Seppä

Viimeisten kuukausien aikana ”liberaalin” punavihreän vasemmistopuolueen hypoteesi on voimistunut puolueemme poliittisessa debatissa. Vasemmistoliitto on ottanut askeleita ekologiseen suuntaan. Vasemmistoliitto on selkeästi ottanut askeleita sisäisen avoimuuden suuntaan. Vasemmistoliitto on selkeästi ottanut – ainakin keskustelun tasolla – askeleita kohti uutta siirtolaispolitiikkaa. Vasemmistoliitto on selkeästi ottanut askeleita kohti perustuloa. Vasemmistoliitto on selkeästi ottanut askeleita prekariaattikäsitteen hyödyntämiseksi.

[Read more →]

Markus Termonen

Millaisia suuntia on olemassa Vasemmistoliiton tulevaisuudelle, ja mikä on hallitseva suunta tällä hetkellä? Yksi näkökulma näihin kysymyksiin on se, mitä Vasemmistoliitosta kertoo monien vasemmistoliittolaisten vihreisiin kohdistama kritiikki.

[Read more →]

Mario Tronti

Käännös: Kalle Seppä

Mario Trontin ”Luokka ja puolue” vuodelta 1964 käsittelee klassista työväenluokkaisen politiikan ongelmaa: luokan ja puolueen suhdetta. Tronti korostaa tarvetta ymmärtää tämä suhde peruuttamattomasti ristiriitaisena konkreettisen politiikan yhteydessä. Ainutkaan työväenpuolue, Tronti haastaa, ei tule koskaan olemaan kykeneväinen edustamaan koko työväenluokan intressiä. Tämä ei kuitenkaan halvaannuta puoluetta, vaan päinvastoin pakottaa sitä eteenpäin. Tronti siis edellyttää puolueelta kykyä liikkua luokkatilanteen ristiriitojen mukana sen poliittisen toiminnan ehtona.

[Read more →]