Category — Julkaisut

Lauri Lahikainen

Hannah Arendt kutsuu byrokratian valtaa Ei Kenenkään vallaksi. Ei Kenenkään valta on Arendtin mukaan kaikkein hirmuvaltaisinta valtaa, sillä se on valtaa ilman vastuuta. Byrokratiassa valta ja päätökset eivät Arendtin mukaan tapahdu missään selkeässä paikassa, vaan eri toimistojen monimutkaisessa verkostossa. Byrokratia ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen Ei Kenenkään vallan ilmenemismuoto. Kapitalismissa päätöksenteon ja vastuun paikantaminen tuntuu yhä vaikeammalta, kun päätökset tehdään ihmisille ulkopuolisina ja vieraina näyttäytyvien taloudellisten voimien perusteella.

[Read more →]

Mikko Jakonen

Claes Anderssonin (s.1937) Jokainen sydämeni lyönti ei ole perinteinen elämänkerta. Se ei ole myöskään massiivinen ja omassa itsetyytyväisessä näppäryydessään rypevä ”hengentuote”, kuten eräiden Anderssonin poliitikkokollegoiden viimeaikaiset tuotokset. Jokainen sydämeni lyönti on nimestään lähtien inhimillinen teos, kokoelma hetkiä ja näkökulmia elämästä. Nämä kuvat limittyvät ja kerrostuvat, laajentavat ja välillä supistavat kuvaa Claes Andersson nimisestä miehestä. Kuvista muodostuu jonkinlainen kertomus, mutta ei teleologinen tai itsetarkoituksellinen. Andersson on poliittinen, mutta ei valtiomiesmäinen. Kaikki ei tapahtunut vain siksi, että hän saisi valtaa ja käyttäisi sitä.

[Read more →]

Antti Ronkainen

Slavoj Žižek on vastahegemonian Slovenian idol, maailman vasemmistopiirien suosiota nauttiva superstara, jonka keikkapaikkoina toimivat kampukset, konferenssit, väittelyt, elokuvat ja dokumentit. Žižek rundasi viime vuoden lopulla myös Suomessa heittäen luennot Porthaniassa ja Kiasmassa. [1] Vierailun yhteydessä julkaistiin kaksi toimitettua teosta Žižekin enemmän tai vähemmän hämäristä artikkeleista ja lehtikirjoituksista. Ohessa arvostellaan teoksista lyhyempi ja selkeämpi, Info-kustannuksen Politiikkaa, idiootti!

[Read more →]

Globaali talouskriisi on jatkunut jo yli vuoden aiheuttaen vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten työttömyytttä, inhimillistä hätää ja konkursseja. Yhteiskuntien kestokyky on koetuksella, ja merkittävät elvytyspaketit ovat olleet pikemminkin tekohengitystä kuin piristysruiske. On tullut aika kriisiaiheiselle teemanumerolle.

Sisällys:

• Pääkirjoitus: Megafoni keskustalaisuuden tiellä
• Lauri Lahikainen & Antti Ronkainen: Marx, kriisi ja kamppailu – Marxilaisten kriisiteorioiden hahmottelua
• Jukka Peltokoski: Kriisin paluu – Valotus Andrew Klimanin ajatteluun
• Joel Kaitila, Lauri Lahikainen & Jukka Peltokoski: Kukaan ei tiedä, onko kriisi ohi – Haastattelu Andrew Klimanin kanssa
• Janne Hernesniemi: Luokka kriisissä
• Joel Kaitila: Fordismin kriisistä globaaliin talouskriisiin
• Markus Termonen: Talouskriisi ja tehdasvaltaukset
• Joonas Laine & Miika Salo: Finansoituminen ja Leninin finanssipääoman kritiikki
• Joel Kaitila: Voiton suhdeluvun tendenssimäisen laskun Lain tulkinnasta
• Markus Termonen: Bolivarilainen polarisaatio
• Pontus Purokuru: Kommonismin köyhyys ja rakkaus
• Toimitus: Talouspoliittisia teesejä vasemmistolle

>> Lataa lehti PDF:nä

>> Ingressejä voit selata alta

Toimitus

Globaali talouskriisi on jatkunut jo yli vuoden aiheuttaen vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten työttömyyttä, inhimillistä hätää ja konkursseja. Yhteiskuntien kestokyky on koetuksella, ja merkittävät elvytyspaketit ovat olleet pikemminkin tekohengitystä kuin piristysruiske. Olemme Megafonissa aiemminkin viitanneet talouskriisiin. Se on jäsentänyt monia ajatuksiamme, vaikka kyse ei olisi varsinaisesti kriisianalyysista ollutkaan. Nyt on tullut aika kriisiaiheiselle teemanumerolle.

[Read more →]

Antti Ronkainen & Lauri Lahikainen

”Miten meidän tulisi yrittää ymmärtää kapitalismin viimeisintä kriisiä? Varmastikin meidän pitää perehtyä siihen ja analysoida sitä yksityiskohtaisesti, ei vain paikallisesti tai kansallisesti vaan koko maailman tasolla. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Samaan aikaan meidän pitää ymmärtää, ettei kapitalismin kriiseissä ole mitään uutta. Monet ovat tunnistaneet, analysoineet ja käsitelleet teoreettisesti niiden syklisiä ja tuhoisia ilmestymisiä kauan ennen kuin me päädyimme tähän kysymykseen. Tämän käsittäminen tarkoittaa myös sen käsittämistä, että on välttämätöntä opiskella edeltäjiemme selvityksiä, jotta on mahdollista hyötyä niistä ja rakentaa lisää niiden perustalle. Jos tehtävänä on järjestelmän kumoaminen, se on pakko myös ymmärtää. Tietämättömyyden palkka on epäonnistuminen.” – Anwar Shaikh (1978, 240).

[Read more →]

Jukka Peltokoski

Joel Kaitila, Lauri Lahikainen & Jukka Peltokoski

Viittaat talouskriisin syitä käsittelevissä analyyseissasi teoriaan voiton suhdeluvun laskutendenssistä. Erityisesti viittaat 1970-luvulta alkaneeseen reaalipalkkojen alentumiseen sekä tästä johtuvaan kulutuksen luottopohjaistumiseen. Voisiko analyysiasi edelleen täsmentää? Onko mahdollista hahmotella – Amerikan tilannetta koskevien tilastojen pohjalta – toimialakohtaisia eroja siinä, miten tendenssi on toteutunut? Missä muodossa se on toteutunut eri sektoreilla ja millaisissa rytmeissä? Näetkö sektorien välillä voittajia ja häviäjiä?

[Read more →]

Merkittävää osaa nykyistä talouskriisiä käsittelevistä analyyseista on leimannut yksipuolinen ja historiaton keskittyminen kriisin teknisiin yksityiskohtiin. Näin vaikuttaa olevan asianlaita erityisesti suomalaisessa keskustelussa – myös vasemmiston sisäisissä debateissa, joissa osapuolet ovat tyytyneet lähinnä toistelemaan markkinoiden säätelyn palauttamisen tärkeyttä sekä elvytyksen merkitystä kriisin jälkihoidossa. Nämä argumentit eivät laadullisesti juurikaan poikkea oikeiston ehdotuksista, vaikka ovatkin yhteiskuntavastuullisen eetoksen sävyttämiä. Tämä poliittinen mielikuvituksettomuus on ollut nähdäkseni osaltaan seurausta siitä, ettei vasemmisto ole kyennyt artikuloimaan kriisin luokkakantaista ulottuvuutta, eikä toisaalta tunnistamaan kriisiin johtaneen uusliberalistisen kehityksen luokkaperustaista strategiaa, vaikka uusliberalismin kriisi sinänsä onkin rekisteröity.

[Read more →]

[Read more →]